Kokeiden osalta vuoteen mahtui siis onnistumisia ja niiden kohdalla suunnatonta iloa, mutta sitten niiden vastapainona pettymyksiä ja kyyneleitä. Kisavuosi oli kaiken kaikkiaan raskas näin jälkeenpäin tarkasteltuna, mutta yhtään koetta en kyllä vaihtaisi pois. Jokaisella niistä on loppujen lopuksi ollut jokin tarkoitus meidän uralla. Mieleenpainuvimmat kokeet on tietysti ne kaikki josta saatiin ykkönen, mutta myös koko Rovaniemen koeviikonloppu. Kaaos veti sen todella hienosti ja sai ansaitusti kehuja! Myös AD kokeen suorittaminen niin helposti kuin se barbetilta sujui, ilahdutti :)
Synkimpiä hetkiä koerintamalla oli sitten ne fiaskot, kun kaikki mureni johonkin yhden liikkeen tyhmään nollaukseen.
Skegu ei kisaillut tai kokeillut yhtään mitään tänä vuonna. Se treenasti hakua, jälkeä, nomea ja tottista melko ahkerasti ja toi monta ikimuistoista treenihetkeä. Se on edelleen niin aarre :)
Terveyspuolella vuosi oli kyllä tosi synkkä. Skegun kaksi silmäleikkausta alkuvuodesta, hot spot alkukesästä ja kesällä vielä välikorvan tulehdus sekä useammat ripulit. Loppuvuotta kohti tilanne kohentui ja (kop kop) pikkumusta on voinut nyt oikein hyvin.
Kaaoksella puolestaan alkoivat syksyllä näköongelmat ja silmätarkastuksessa saadut terveen paperit eivät tuoneet mitään vastausta sen käytökseen. Se on pelännyt arjessa, kotona, kylässä, ulkona, treeneissä ja kisoissa enenevässä määrin ja kaikki ilmenee kuin se ei näkisi ympärilleen mikä aiheuttaa hyvin epävarman käyttäytymisen.
Mitä vuonna 2015?
Ehkä kisataan, ehkä ei. Ehkä treenataan tai sitten ei. Toivottavasti ollaan elossa kaikki ja niin hyvissä voimissa kuin terveys antaa myöden. Muistaen sen, että se on kaikki tässä nyt.
Uudenvuoden aaton nometreenaajat :)
